Siementen keräilyä pihani kasveista

Syksy koittaa taas kun ollaan jo syyskuun puolella.
Vielä muutama kasvi kukkii pihallani, mm. päivänsini, punakellukka, loistosädekukka, myskimalva ja bellikset kukkivat edelleen.
Nyt on hyvä aika kerätä perennojen ja yksivuotisten kasvien siemeniä. Sadekaan ei haittaa kun kerää siemenet kuivana päivänä ja laittaa sisälle kuivahtamaan. Vaikeinta mielestäni on malttaa odottaa siementen kuivumista kun se on vielä kiinni kasvissa. Olen niin kovin malttamaton :)
Siemenet säilön aina kahvin suodatinpusseihin, jotka suljen klemmarilla. Suodatinpussit pysyvät ilmavina, mahtuvat pieneen tilaan ja niitä on aina saatavilla kotona.

Päivänsini:

Päivänsini

Päivänsini on minulle uusi tuttavuus. Sain päivänsinen siemeniä viime syksynä mukavalta puutarhurilta, joka lähetti niitä minulle postitse. Kylvin siemenet keväällä sisälle, mutta ne eivät pärjänneet pimeässä vaan kuihtuivat.Joten istutin ne kesällä pihalle ruukkuihin. Sieltä ne lähtivätkin hienosti kasvuun ja kukkivat heinäkuun lopulla. Siemeniä aloitin keräilemään syysluussa eli melkein kaksi kuukautta kestää siementen muodostuminen. Siemenet ovat kuvassa olevan pyöreän siemenkodan sisällä. Kun kota on hieman joustava eli tyhjän oloinen, niin siemenet ovat valmiita poimittaviksi. Sisällä on yleensä 4-6 siementä.

Siemenkota ja valmiit siemenet

Päivänsinen siemenkota, ei vielä valmis poimittavaksi

Myskimalva:

Kimalaiset pitävät myskimalvasta

Myskimalva on tuttu monelle puutarhurille. Sitä näkee paljon puutarhapalstoilla.
Tänä vuonna myskimalva aloitti kukinnan kesäkuun lopulla ja kukkii runsaasti vielä nyt syyskuussakin. Siemeniä siitä tulee valtavasti, satoja siemeniä päivitäin. Yhdestä siemenkodasta tulee n. 6-8siementä. Siemenkota on valmis kun se on harmaa ja kuivahtanut sekä aukeilee. 

Kuivahtaneet ja aukeilleet siemenkodat

Myskimalvan siemeniä

Palava rakkaus:

Palava rakkaus kukassaan

Palavaa rakkautta minulla on ollut kahden kesän ajan eikä se ole varoitteluista huolimatta levinnyt melkein lainkaan. Ehkä kun se on savisella nurmikkomaalla, niin leviäminen on hitaampaa kuin esim. multavassa maassa. Palava rakkaus on melko korkea kasvi (yli 100cm), mutta vahva varsi ei katkea tuulessakaan, vaan jaksaa kantaa raskaan kukinnon. Kesti noin 2 kuukautta kukkimisesta, että siemenet alkoivat olla valmiita keräilyyn. Keräsin siemeniä elokuun lopussa. Otin siemenkodat sisälle kulhoon (kuvassa) ja annoin niiden kuivahtaa muutaman päivän. Sitten otin ne pöydälle ja murskasin ne sormenpäilläni, jolloin niiden sisältä irtosi nuo kuvan alareunassa olevat pienet siemenet.

Palavan rakkauden siemenkotia

Palavan rakkauden siemenkotia ja siemeniä

Punakellukka:

Punakellukka on helppo kukka. Se kukkii tulikellukan jälkeen kesäkuun lopulla (tulikellukka kukkii jo toukokuussa). Punakellukka kukkii yli 2 kuukautta. Aloin keräilemään siitä siemeniä elokuun lopulla. Siemenkota irtoaa helposti vetämällä kasvista. Se on hieman piikikäs kuivuessaan. 

Punakellukan siemeniä

Näiden lisäksi olen keräillyt mm. belliksen, loistosädekukan, kärhön ja kellopeipin siemeniä. 
Suosittelen kokeilemaan rohkeasti. 

Heinäkuun puutarhatouhuilua; istutusta, siementen keräilyä, kärhöjen istutusta...

Heinäkuu on kiireistä aikaa, etenkin kun siihen sijoittuu myös kesälomani. 
Joka päivä laitan puutarhaa, kitken, kerään siemeniä kuihtuneista kukista, vaihdan kukkien paikkoja, istutan uusia kasveja... Ihanaa! Naapurit varmaan pitävät minua jo hieman kukkahöperönä kun kyykin pihallani aamusta iltaan. Olen myös jakanut paljon perennoja lähialueen asukkaille ja naapureilleni. Tarha-alpia, vadelman taimia, bellistä, hopeatäpläpeippiä ja muita kasveja olen lahjoittanut kun ne leviävät niin kovasti, ettei pienelle pihalleni mahdu enempää.

Tarha-alpit ja Mokka

Nämä hopeatäpläpeipit (harmaalehtinen kasvi) poistin melkein kokonaan

Tässä sama kukkapenkki muutaman viikon jälkeen

Nyt on liljojen aika ja ne kukkivat kauniisti. Olen viime vuosina ostanut kaupoista ja puutarhaliikkeistä alennuksessa olevia ruukkuliljoja, niitä on saanut ihan 2-3 eurolla. Laitan ne vain suoraan liljapenkkiin ja ne kukkivat kauniisti heti seuraavana kesänä. Jostain syystä oransseja ja keltaisia liljoja ei noussut kovin montaa tänä kesänä, enemmistönä olivat purppuranlilat liljat. Lisääkin liljoja mahtuisi vielä liljapenkkiin.

Liljapenkki on kuukausimansikoiden vieressä, ympärillä kuunliljaa

Tämän liljan väri oli alunperin valkoinen, Lilja Reinesse

Vuonna 2012 ostettuja liljoja

Ostin 2 kärhöä (Raymond Evison Clematis "Ayako" ja Raymond Evison Clematis "Ninon"), kun mieheni sanoi, että olisi kiva jos olisi muutama kärhö. No, ensimmäisenä vuonna 2009 kun muutin tänne, niin ostin kärhön. Se kuoli vuodessa, koska olin istuttanut sen liian hämärään syreenien alle ja maa ei ollut tarpeeksi kuohkeaa. Nyt mietin pääni puhki mihin nämä uudet kärhöt istuttaisin. Päätin istuttaa toisen mansikkapenkkiin, joten jouduin hieman siirtelemään mansikoita. Toisen istutin seinän viereen keittiön ikkunan alle, jotta voisimme ihastella sen kukintoa terassilta ja seinä lämmittää kärhöä. Hirveän vaikeaa miettiä missä kohdassa kasvi viihtyisi tulevina vuosina kun on vielä talvimärkä savimaa. Toivon valinneeni oikeat paikat kärhöille. Nyt ainakin muutaman päivän jälkeen istutuksesta ne ovat availleet nuppujaan, joten tuntuvat ainakin toistaiseksi viihtyvän :) Nämä olivat ilmeisesti paksujuurisia kärhöjä, joten lisäilin hieman multaa enemmän päälle ja tein kohopenkit. Lopuksi silaus hiekkaa pinnalle, kuulemma suojaa antamaan kasvitaudeilta. Ympärille istuttelin keijunkukkia, kun niiden juuret eivät haittaa kärhöjä ja ne anatavat suojaa kärhöjen juurille. Hieman jännittää, että jos nämä kärhöt viihtyvät, niin minusta saattaa tulla kärhöhullu. Ne ovat niin kauniita ja herkkiä.

Kuukausimansikka joutui vaihtamaan paikkaa

Syvän kuopan kaivaminen savimaahan, kalkkia ja lannoitetta pohjalle

Siinä se kärhö nyt sitten on, ympärille istutin vielä keijunkukkaa

Kukat säilyivät istutuksesta huolimatta

Ayako avasi ensimmäisen kukkansa :)

Tässä väliaikainen tuki Ayakolle

Kesäkukkien kauneutta

Voi kuinka ihanaa tämä kesän aika onkaan puutarhassa! 
Kukat kukkivat tänä kesänä todella runsaasti ja etenkin nyt heinäkuussa vettä on tullut aika reippaasti. Kasvit voivat hyvin eikä tarvitse pahemmin kastella. En ole kesäloman aikana ehtinyt edes blogia kirjoitella, mutta puutarhahommissa on helposti kulunut useampikin tunti päivässä. Tänään ja eilen katkoin syreenien oksia muutaman metrin korkeudesta, jotta pihaan tulisi hieman enemmän auringonvaloa. Kädet ja jalkani ovatkin ihan hellänä kun tuo nivelrikkokin vaivaa. Mutta en silti malta olla poissa pihahommista.

Tässä kesäkuun kasveista kuvia pihaltani:

Korallikeijunkukka. Hento ja kaunis,  kukkii pitkään.

Bellis eli kaunokainen, kukkii monta kuukautta.

Vihreä keijunkukka, helppo jakaa.

Pioni ja ympärillä korallikeijunkukkaa.

Pioni

Orvokkia ja viiruhelppi

Tulikellukka

Perhonen mökkireissulla Hämeenkyrössä

Koristeomenapuu kukki toukokuussa kauniisti

Syreenin kukintaa, ilmeisesti unkarinsyreeni?

Pihani metsätieltä katsottuna

Pioni kukki tänä vuonna todella runsaasti, yli 13 kukkaa. Viime kesänä tuli vain 2-3 kukkaa. Kukat olivat raskaita ja tukia tarvittiim, silti sade painoi osan kukista maahan. Laitoin pioneja myös kukka-asetelmaan ruukkuun pöydälle. Viime syksynä istutin tämän ison pienin viereen muutaman pienen pionin mukulan. Ne eivät vielä kukkineet, mutta lehdet niistä kuitenkin kasvoi. Kesäkuun mökkireissulta ostin myös 2 pionia alemyynnistä reilu 4 euroa kappaleelta!

Korallikeijunkukka on yksi kauneimmista ja hennoimmista kukista. Se kukkii pihassani ainakin kesäkuusta elokuulle saakka. Sopii hyvin perennapenkkiin, pihallani sitä on pionin ympärillä.

Olen viime vuosina hurahtanut myös sienestyksen maailmaan. Ja mökkireissulta Hämeenkyröstä löysin myös muutaman punikkitatin. Siitä tuli herkullinen tattimunakas :) Sienestyksestä kirjoitan blogiini varmasti lisää syksymmällä.

Punikkitatti

Herukkakirvan torjunta raparperivedellä ja pihaan karanneet uudet kasvit

Minulla sattui olemaan 3 päivän vapaa töistä, joten oli hieman enemmän aikaa puuhilla puutarhassa. 
Huomasin punertavia lehtiä muuten rehevässä punaherukassani. Minullahan on vain yksi punaherukka, yksi mustaherukka ja yksi karviaispensas pihassani suppean tilan takia, joten jokainen pensas on tärkeä.
Nypin aluksi parikymmentä vioittunutta lehteä ja lähden googlettamaan mikä saattaisi olla vikana. Kuvista päättelin vaivana olevan herukkakirva. Ajattelin valmistaa varmuuden vuoksi raparperivettä, koska suosin luonnonmukaisia torjuntatapoja pihallani. Ja raparperi olikin kasvanut juuri sopivan isoksi.

Herukkakirvan vioittama lehti

Punaherukka

Poimin muutaman raparperinoksan ja aloin leikkaamaan niitä suoraan kattilaan. Täytin 5 litran kattilan puoleen väliin lehdillä ja sitten täytin sen kokonaan vedellä ja laitoin kiehumaan 30minuutiksi. Tuoksu oli huumaava. Sellainen imelä raparperin haju levisi koko asuntoon. Keittämisen jälkeen siivilöin veden 3 kertaa, jotta kaikki sattumat poistuisivat ja jäähdytin veden huoneenlämpöiseksi. Sitten vesi kaadettiin sumutinpulloon ja suihkutettiin herukan lehdille. Raparperivesi auttaa moniin pihan ei-toivottuihin ötököihin. Suosittelen kokeilemaan. 

Muutama raparperinoksa

Leikkasin lehdet pieniksi paloiksi

Keitin raparperivettä 30minuuttia

Apunani puutarhatöissä olivat tietysti taas rakkaat eläimeni, tällä kertaa koirani Mokka ja kissani Dessa. Dessa syö innolla ruohoa joka paikasta ja joudun aina varjelemaan viiruhelpiäni, koska jostain syystä se on pitkine kapeine lehtineen erityisesti kissojen mieleen. Onneksi pihallani on runsaasti ruohoa, jota kissani voivat syödä. Mokka taas nyppii etuhampaillaan jotain pientä kasvustoa maasta ja pureskelee keppejä. Ja tietysti yrittää syödä kaikki ampiaiset, kimalaiset ja mehiläiset. Toki kiellän sitä syömästä niitä.

Viivi piha-apurina

Mokka vahtii

Olen todella nauttinut näistä vapaapäivistäni kun saa olla mielin määrin pihalla ja ihmetellä mitä kaikkea maasta nouseekaan talven jäljiltä. Sinne kun nousee kaikkea sellaista mitä en ole edes koskaan istuttanut kuten mukulaleinikkiä ja pionikin. Pioni minulla on pihalla, mutta se on todella kaukana tästä uudesta pionin alusta ja ihan eri lajiakin. Varmaan tämä mukulaleinikki ja pioni ovat kulkeneet joko lintujen mukana tai sitten ne ovat tulleet mullan mukana kun olen ostanut muilta puutarhureilta kasveja. Annan niiden jäädä rauhassa kasvamaan kun ovat paikkansa valinneet.

Mukulaleinikki

Pioni

Kukat nousevat kilpaa maasta 26.4.2019

Oi, miten paljon kasveja onkaan jo noussut!

Voi tätä luonnon kauneutta. Kaikki kasvini tuntuvat selvinneen taas talvesta. Ja myös viime syksynä istuttamiani siemeniä on itänyt ja taimet nousevat. Kaikkia alkuja en edes vielä tunnista. Nyt on pakko jakaa näitä ihania kukkien kuvia teillekin.

Jouluruusu

Tuoksuorvokki

Pystykiurunkannus

Kultatyräkki, istutin viime vuonna

Kultahelokki, istutin viime vuonna

Narsissi, jonka istutin viime vuonna

Pioninalut nousevat viininpunaisina

Malvan ja loistosädekukan taimia

Orvokki-istutus, josaa on myös viiruhelpiä

Kukkien pajutuoli

Raparperipiirakkaa saadaan tänäkin vuonna

Lummetulppaani Heart`s Delight

Lummetulppaani nupussa

Syntymäpäivälahja ihanalta mieheltäni

Kuvassa olevat loistosädekukan ja malvan taimet ovat viime syksynä istuttamistani itsekeräämistä siemenistä. Ne lähtivät jo syksyllä hyvin kasvamaan ja nyt keväällä ne paljastuivat lumen alta samassa kunnossa kuin olivat viime syksynäkin. Jouduin ihan harventamaan niitä etteivät kasvaisi vieri vieressä.

Pionilla on selvästi ollut oikein suotuisa talvisää. Sain tämän vaaleakukkaisen pionin työkaveriltani vuonna 2009 kun muutin tähän asuntoon. Sama pioni oli ollut hänellä jo useita vuosia eli se on mahdollisesti jo parikymmentä vuotta vanha! Nyt se pukkaa viime vuotta enempi alkuja. Istutin viime syksynä 2 kappaletta n.10cm kokoisia pionin juurakoita ja nekin ovat nousseet. 

Pystykiurunkannuksen pieniä mukuloita sain ilmaisena kylkiäisenä viime syksynä kun tilasin kotipuutarhurilta facebookista jotain muita kasveja. Olenkin kuullut, että pystykiurunkannus saattaa levitä kovastikin. Joten istutin sen sellaiseen paikkaan, jossa leviäminen ei haittaa. Kaunis pieni kasvi näyttää olevan.

Tänään oli myös syntymäpäiväni ja mieheni osti minulle ihanan orkidean ja kinuskikakun. Hieman jännittää jättävätkö kissamme synttärikukan rauhaan vai löytyykö se aamullaa pöydälle kaatuneena. Kissoista kun ei koskaan tiedä!